Tänä aamuna ei kärsitty enää ihan jääkaappiviileestä talosta. Lämpöä oli peräti +12 astetta! Tuntui muuten ihan luksukselta noin niinkun aamulämmöksi. Eileniltapäivällä tupa lämpeni ongelmitta aina +17 asteeseen asti. Kyllä tää siis tästä.
Viikonloppuna täytynee käydä hakemassa räsymattotäydennystä Iso-Äidin ullakolta. Lupaili, että siellä olisi vino pino vanhoja, mutta ihan iskemättömiä räsiksiä. Uusvanhan vastakohtia siis.
Eilen paukuteltiin hyllyjä seinille ja nostettiin koristerojuja paikoilleen. Eipä siinä, kohtahan ne joutuu taas repimään alas. Mutta tän koko hävityksen-kauhistuksen-kaaoksen keskellä on kivaa, kun on jotain nättiä ja edes vähän järjestystä.
Kaaoksesta ja sen aiheuttamasta ärsytyksestä huolimatta elo on aika ihanaa, ja rentoa.
Mikä olis parempaa, kun aamukiireessä hipsiä tuon meidän stressikoiran kanssa pellolle, ja katsoa kun se paahtaa siellä täysillä ilman huolen häivää. Ei tarvii enää miettiä, missä voi kävellä ja milloin niin ettei koko päivä mene koiran osalta piloille...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti